Sinä teit sen!
Olet saavuttanut jotakin, mikä on vaatinut aikaa, sitkeyttä ja uskoa siihen, että tämä kaikki kannattaa, vaikka aina ei ehkä siltä tuntunut. Onneksi olkoon. Lämpimästi ja isosti!
Valmistuminen on yksi elämän tärkeistä välietapeista. Yksi ovi sulkeutuu, ja jonain päivänä avautuu toinen: työelämään. Ehkä olet jo joskus pysähtynyt miettimään, millaiseen työelämään haluaisit astua. Millainen se voisi olla?
Todennäköisesti sinunkaan toivelistallasi ei ole kiire, stressi ja yliviritetyt kalenterit. Eikä kulttuuri, jossa menestys mitataan vain läsnäoloajalla tai siitä, kuinka myöhään jaksaa työskennellä.
Mistä kukoistava työyhteisö rakentuu?
Parhaat työpaikat eivät synny pelkästään siitä, että kaikki osaavat asiansa. Ne syntyvät siitä, että ihmiset uskaltavat olla ihmisiä.
Se lähtee itsensä tuntemisesta ja siitä hämmentävän vaikeasta taidosta, että tietää omat rajansa. Milloin jaksan, milloin en. Ei kyse ole siitä, että olisi jotenkin täydellinen, vaan siitä, että on rehellinen, varsinkin itselleen.
Parhaimmillaan työelämä on sitä, että saat kuunnella itseäsi ja toimia sen mukaan. Että voit sanoa ”tarvitsen tauon” ja se on okei. Tai että voit tunnustaa: ”Tämä ei ole minun juttuni” – ja sekin on viisautta, ei epäonnistumista.
Kuvittele työpaikka, jossa aamulla voi sanoa: ”En ole varma, miten tämä tehdään, opettaisitteko?” tai jossa voi myöntää: ”Tein virheen, miten korjataan?” Sellaisia paikkoja on olemassa, ja niissä tapahtuu jotakin ihmeellistä: ihmiset oppivat nopeammin, ideoivat rohkeammin ja auttavat toisiaan mielellään.
Kun uskaltaa olla näkyvä ideoineen, kysymyksineen, huumoreineen ja kaikkineen, tapahtuu jotakin kiinnostavaa. Ideat alkavat lentää, ongelmat ratketa, työt sujua. Yhden ihmisen rehellisyys voi muuttaa koko tiimin ilmapiirin.
Valmistuneelle – tervetuloa työelämään!
Sinä, joka valmistut nyt: toivon, että löydät paikan, jossa et häviä tittelisi taakse. Paikan, jossa sinun ei tarvitse teeskennellä tietäväsi kaikkea, vaan jossa saat oppia ääneen.
Kun et löydä sitä heti (koska et todennäköisesti löydä), muista, että voit itse olla se muutos, jota kaipaat. Voit kysyä tyhmiä kysymyksiä. Voit ehdottaa uusia tapoja. Voit ihmetellä ääneen, miksi asioita tehdään niin kuin tehdään.
Älä liian nopeasti sopeudu siihen, mikä tuntuu väärältä. Säilytä se uuden silmän katse. Se on sinun supervoimasi.
Meille veteraaneille – rakennetaan yhdessä työelämää, joka kutsuu mukaan
Ja sinä, joka olet ollut tässä pyörteessä jo pidempään – entä jos ottaisit hetken aikaa ja miettisit: Millaista työelämää minä oikeastaan rakennan? Onko se sellainen, johon haluan itse tulla töihin joka aamu?
Me kaikki olemme mukana tässä tarinassa. Jokainen päätös, jonka teemme – miten puhumme työkaverille huonona päivänä, miten reagoimme virheeseen, kuinka paljon kiitämme hyvin tehtyä työtä – muokkaa sitä kulttuuria, johon seuraava sukupolvi astuu.
Uudet tulokkaat tuovat mukanaan uutta energiaa ja kysymyksiä, joita me emme enää uskalla kysyä. Heillä on lupa ihmetellä. Meidän tehtävämme on varmistaa, että se lupa säilyy.
Inhimillinen työelämä ei synny sattumalta. Se syntyy, kun valitsemme sen, päivä kerrallaan.
