Investointi ihmisiin – tuotannon suurin kilpailuetu?

Kun tuotantoympäristössä puhutaan investoinneista, ajatukset menevät usein uusiin koneisiin, laitteisiin ja automaatioon. Ne ovat tärkeitä, mutta turhan usein unohtuu, että suurin kilpailuetu voi löytyä ihmisistä!

Tutkimusnäyttö tukee tätä väitettä. Ossi Auran laajoissa tutkimuksissa havaittiin, että hyvä johtaminen parantaa yrityksen käyttökatetta yli parilla prosenttiyksiköllä. Tämä tarkoittaa miljoonaluokan etua keskisuuressa tuotantoyrityksessä. Johtamiseen panostaminen ei siis ole vain pehmeää puuhastelua, vaan se näkyy suoraan tuloksessa.

Hyvä johtaminen rakentaa psykologisesti turvallisen työympäristön, jossa ihmiset uskaltavat tuoda esiin ajatuksiaan ja kehitysideoitaan. Näistä syntyy innovaatioita ja arjen jatkuvaa parantamista. Selkeät pelisäännöt ja esihenkilön tuki lisäävät viihtymistä, vähentävät ongelmia ja vapauttavat johdon aikaa kehittämiseen.

Johtamisella on myös suora yhteys työnantajamielikuvaan.

Yritys, jossa viestintä on avointa ja ihmiset voivat hyvin, houkuttelee uusia osaajia ja auttaa pitämään kiinni nykyisistä – ratkaiseva etu etenkin osaajapulan keskellä. Voimme myös sanoa, että omien kokemustemme kautta kaikki yllä puhuttu on totisinta totta. Johtamisella on siis suora yhteys työnantajamielikuvaan.

Otetaan esimerkki vuosien takaa. Ollessamme kesätöissä aikoinaan tehtailla, näimme ja koimme tilanteita, joissa viestintä oli epäselvää ja palautetta ei annettu. Työntekijöiden motivaatio kärsi ja hämmennys kasvoi, vaikka potentiaalia olisi ollut paljon. Esimerkiksi Janne oli joskus tuotannon kakkukahveilla, mutta kollegat eivät osanneet kertoa hänelle, että mitä tässä oikein juhlitaan. Hyvät oli kakut ja kahvit, mutta hyvä viestinnän paikka olisi tosiaan ollut!

Nykyisessä työssämme valmentajina olemme nähneet myös esimerkkejä selkeästä, osallistavasta johtamisesta, joka on tutkitusti nostanut koko työyhteisön tasoa. Investointi ihmisiin ei ole pehmeä vaihtoehto koneinvestoinneille, vaan niiden rinnalle kuuluva välttämättömyys.

Koneet tekevät, mitä käsketään – ihmiset tekevät, mitä he ymmärtävät ja mihin he sitoutuvat.

Siksi johtamiseen panostaminen voi olla tuotannon suurin kilpailuetu tai sen huomiotta jättäminen kilpailuedun suurin romuttaja.