Aikaisemmin olen kirjoittanut siitä, miksi tunnelmalla on merkitystä toimeenpanosta puhuttaessa. (Tunnelma on työkulttuuria) Ystäväni Joshua puolestaan nosti esille strategiatyöhön liittyen (Strategia vai tragedia) kommunikaation keskeisen aseman tavoitteiden saavuttamisessa. Haluan jatkaa tunnelmasta puhumista, ja jotta kommunikaationi aiheesta onnistuisi, käytän muutaman lauseen kuvatakseni, mitä tunnelma sanana minulle tuo mieleen.
Kerrottakoon heti, että tarkkaa määritelmää minulla ei ole antaa. Tunnelma ei ole konkreettinen, selkeärajainen asia. Kantasanana siinä on tunne. Tunnelma liittyy jotenkin siihen, mitä tunnemme tietyssä paikassa ja tilanteessa, tiettyjen ihmisten kesken. Tunnelma hyvin usein liittyy ympäristötekijöihin, mutta tässä yhteydessä puhun ensisijaisesti ihmisten välisen kanssakäymisen tunnelmasta. Siitä voisi käyttää synonyymina sanoja ilmapiiri tai fiilis.
Esimerkiksi palaverin tunnelma voi olla energinen ja inspiroitunut, toisaalta tylsistynyt, joskus jopa jäätävä. Lienee sanomattakin selvää, että näistä eri palavereista osallistujat poistuvat eri tunnetiloissa – ensimmäisestä mahdollisesti motivoituneena, toisesta turtuneena, kolmannesta kenties pelokkaana. Tunteet muokkaavat tunnelmaa, ja tunnelma muokkaa tunteita. Tunnelma ei ole vakio, vaan sitä muovaavat ihmiset ja heidän tilanteeseen kantamansa tunteet, jotka näkyvät eleissämme, olemuksessamme, äänessämme ja sanoissamme. Eräs tuttuni ilmaisikin asian viihteellisesti: “Jokainen meistä luo hyvää tunnelmaa työyhteisöön. Toiset paikalle saapuessaan, toiset pois lähtiessään.”
Tunnelmakulttuuri on osa työyhteisön kulttuuria. Se muodostuu, kun tietyt tunteet esiintyvät yhteisössä toistuvasti ja pysyvästi. Se kattaa esimerkiksi työntekijöiden välisten suhteiden laadun, johtamistyylin, ja työyhteisön arvojen ja normien mukaisen käyttäytymisen. Tunnelmakulttuuri vaikuttaa siihen, millaiseksi ihmiset tuntevat olonsa työyhteisössä, ja millä tunnelmalla he tekevät töitään.
Tunnelmaa työpaikalla voi johtaa monin eri tavoin, ja tärkeintä on luoda sellainen ilmapiiri, jossa työntekijät viihtyvät, ja jossa he työntekoa rajoittavia tai häiritseviä tekijöitä on mahdollisimman vähän.
Tunnelmaa voi johtaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Luottamuksen rakentaminen: Luottamus on hyvän tunnelman perusedellytys. Mikäli ihmisten välillä ja työntekijöiden ja organisaation välillä vallitsee epäluottamus, on pitkäkestoisen hyvän tunnelman rakentaminen lähes mahdotonta. Luottamus vahvistaa positiivisia tunteita, kuten hallinnan, turvallisuuden, hyväksytyksi tulemisen ja yhteenkuuluvuuden tunteita.
- Esihenkilö on esimerkki: Esihenkilön ja johtajan tulisi itse toimia esimerkkinä siitä, kuinka työyhteisössä tulisi käyttäytyä ja toimia. Tämä voi sisältää esimerkiksi positiivisen ja kannustavan johtamistyylin sekä avoimen ja reilun vuorovaikutuksen työntekijöiden kanssa.
- Kuunteleminen: Työntekijöiden mielipiteet ja ajatukset ovat tärkeitä, joten on keskeistä, että heidän äänensä kuuluvat ja heitä kuunnellaan. Kuuntelun pitää myös olla aitoa, ja johtaa todellisiin vaikutuksiin. Tämä voi auttaa luomaan työyhteisöön vuorovaikutteisen ja avoimen ilmapiirin.
- Työyhteisön arvojen ja normien vahvistaminen: Työyhteisössä tulisi olla selkeät arvot ja normit, joiden mukaan kaikki toimivat. Parasta on, mikäli nämä arvot sanallistetaan yhdessä työntekijöiden kanssa, ja niiden tueksi etsitään todellisia tarinoita työyhteisöstä. Arvot eivät ole vain lista kauniita sanoja, vaan toimintaa ohjaavia ajatuksia, joihin kaikki sitoutuvat.
- Työympäristön ja työvälineiden huomioiminen: Työympäristön ja työvälineiden tulisi olla sellaiset, että ne tukevat eivätkä estä työntekoa ja viihtyvyyttä. Turvallisuus, toimivuus, siisteys ovat avainsanoja hyvää tunnelmaa luoviin työympäristöön ja työvälineisiin.
- Palkitseminen ja tunnustaminen: Kiitos kantaa pitkälle. Hyvien työsuoritusten huomioiminen ja niistä tarinoiden kertominen rakentavat hyvää henkeä yhteisöön. Samalla niiden kautta pystyy esimerkiksi kuvaamaan arvojen mukaista toimintaa.
Tunnelmaa ei pysty liimaamaan päälle tempauksilla tai korulauseilla, vaan sen rakentaminen on pitkän aikavälin työtä. Mikäli haluat keskustella siitä, miten esimerkiksi johtamis- ja esihenkilötyöskentelyllä parannetaan yhteisen työskentelyn tapaa, olehan yhteydessä!

Johanna Vilkuna
Enemmän kuin kouluttaja.
Miten? Jutellaan lisää!