”Olen työskennellyt kohta 30 vuotta eri työnantajilla, ja koskaan emme ole puhuneet tunnelmasta. Se ei ole tuntunut tarpeelliselta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olen aiheesta valmennuksessa. Ja täytyy nyt kiittää – tämä oli lahja!”
Yllä oleva on anonymisoitu lainaus eräässä valmennuksessa saamastani spontaanista palautteesta. Valmennuksen aiheena oli ollut tunnelma – miksi se on tärkeää, mitä sillä tarkoitetaan, miten sitä itse kukin rakentaa. Olemme tottuneita siihen, että töistä ja työyhteisöstä puhuttaessa puhumme tuloksista ja tekemisestä, mutta valitettavan yleistä on edelleen se, että tunnelma ei ole agendalla. Sen kun ajatellaan olevan höttöä, hämärää valaistusta, kynttilän liekkejä ja suitsukkeen tuomaa tuoksun vivahdetta. Ei töihin liittyvää.
Tosiasia on se, että tunnelma on ihan oikea puheenaihe. Kehtaan väittää, että tunnelma ja siihen liittyvät asiat löytyvät merkittävinä tekijöinä kaikkien kovien tulosten taustalta1. Se, minkälaisessa tunnelmassa työtä tehdään, vaikuttaa suoraan tekemisen määrään ja laatuun, jotka puolestaan ratkaisevat lopputuloksen. Hyvä tunnelma tutkitusti2 (ja ihan jo lähes jokaisen oman kokemuspohjan mukaan) aiheuttaa sitä, että tekemiseen on enemmän energiaa, tekemisen laatu on parempaa, ja jopa omat aivomme toimivat paremmin. Nämä johtavat usein suoraan parempiin tuloksiin kuin huono tunnelma, joka aiheuttaa vastenmielisyyttä tekemistä ja tuloksien vaatimaa kanssakäymistä kohtaan.
Psykologit ovat ainakin 1980-luvulta lähtien tutkineet onnellisuuden ja hyvän tunnelman vaikutusta tekemiseen. Yksi uraauurtavista tutkimuksista on Alice Isenin vetämä tutkimus, jossa tutkittiin hyvän tunnelman vaikutusta ongelmanratkaisukykyyn. Testattaville henkilöille annettiin seinällä oleva korkkitaulu, laatikollinen nastoja, kynttilä ja tulitikku, ja kehotettiin sytyttämään kynttilä annettujen välineiden avulla taululle niin, että steariinia ei valuisi lattialle tai pöydälle. Perusryhmä sai yksinkertaisesti nämä välineet ja ohjeet, sekä 10 minuuttia aikaa suorittaa tehtävä. Heistä annetussa ajassa vain 13 % sai tehtävän ratkaistua. Yhdelle verrokkiryhmälle näytettiin ennen suoritusta 5 minuutin mittainen komediafilmi, jonka tavoitteena oli saada heidät hyvälle tuulelle. Tästä ryhmästä tehtävän sai ratkaistua 75 % koehenkilöistä. Tutkimuksen päätelmä oli, että valtaosa tästä erosta johtui siitä, mikä oli koehenkilöiden tunnelma suorituksen alkaessa. Vaikka vain puolet tai kolmasosa 62 prosenttiyksikön parannuksesta olisi selitettävissä hyvällä tunnelmalla, on tämä silti todella merkittävä ero. Tämä on yhden tutkimuksen yksi tulos, mutta yhä uudelleen ja uudelleen eri tutkimukset osoittavat, että hyvällä tunnelmalla on suora vaikutus tekemisen laatuun.
Tunnelma luo muistijälkiä
Toinen syy sille, miksi tunnelmalla on merkitystä, on aivan arkinen. Sen on ehkä parhaiten tiivistänyt edesmennyt yhdysvaltalainen kirjailija Maya Angelou sanoessaan, että ”Ihmiset unohtavat, mitä sanoit. He unohtavat, mitä teitä. Mutta he eivät koskaan unohda, miltä sait heistä tuntumaan”. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeampi meidän on muistaa yksittäisten ihmisten tekoja ja sanoja, mutta pystymme lähes aina kuvailemaan sitä, mitä mieltä olemme henkilöstä siihen perustuen, miltä hän on saanut olomme tuntumaan. Oliko hänen kanssaan miellyttävää toimia, jouduinko koko ajan olemaan varuillani, saimmeko asioita yhdessä aikaiseksi? Sama pätee työyhteisöihin – yli ajan muistamme sen, millainen tunnelma yhteisössä vallitsi, ja se vaikuttaa arvioihimme ja ääneen puhumiimme ajatuksiin yhteisöstä.
Tunnelma ei ole höttöä eikä pelkkiä ulkoisia tekijöitä. Yhteisön tunnelma koostuu siinä toistuvista ja pysyvistä tunteista, jotka pitkällä aikavälillä muotoutuvat osaksi kulttuuria. Itselläni taustalla on muun muassa välittävän tunnelman kulttuuri, paineistetun tunnelman kulttuuri ja energisen tunnelman kulttuuri eri työyhteisöissä. Kaikissa näissä sain jotakuinkin oman tasoni tuloksia aikaiseksi – mutta missä ajassa, millä virheiden määrällä ja millä henkilökohtaisella kustannuksella, se vaihteli.
Älykäs johto ymmärtää, että aito hyvä tunnelma mahdollistaa paremmat tulokset ja sen, että mailaa ei puristeta niin, että parhaat suoriutujat alkavat yksi kerrallaan sortua paineen alla. Tunnelmaan on mahdollista vaikuttaa. Sen omistaa paitsi johto, myös jokainen yhtiön työntekijä. Jos huolenaiheenasi on yhtiösi toimeenpanokyky, kannattaa muutama ajatus uhrata myös sille, miten tunnelma vaikuttaa meillä tekemisen tasoon. Tässä voimme tarvittaessa auttaa.
Jos tästä tekstistä muistat yhden ajatuksen, olkoon se, että tunnelmalla on oikeasti merkitystä. Jos haluat muistaa useamman asian, muista syyt tunnelman merkitykselle: 1) Tunnelma vaikuttaa suoraan tekemisen tasoon ja 2) tunnelmasta jää pisin muistijälki.
Ja miten sitä tunnelmaa kehitetään? Me kerromme mielellämme enemmän! Ota yhteyttä niin jutellaan enemmän.
Ps. Alice Isenin testin ratkaisu oli se, että laatikko tyhjennettiin nastoista, kiinnitettiin korkkitauluun ja sytytettiin kynttilä palamaan laatikkoon.
Tutustu aiheeseen lisää esim. seuraavien julkaisujen kautta:
1 Ahveinainen, Gylling ja Leino kirjassaan ”Viiden Tähden Asiakaskokemus” (Kauppakamari 2017), s.32.
2 Isen, Daubman & Nowicki 1987, Positive Affect Facilitates Creative Problem Solving. Journal of Personality and Social Psychology 1987 vol 52 no 6. 1122-1131. https://www.factorhappiness.at/downloads/quellen/S11_Isen.pdf
Johanna Vilkuna
Enemmän kuin kouluttaja.
Miten? Jutellaan lisää!
