Strategisesti hyvinvoiva tiimi tekee ihmeitä!
Tehdäänkö harjoitus yhdessä? Ota esille teidän strategianne ja lue se kertaalleen kannesta kanteen. Kuinka montaa kertaa siellä mainitaan sanat kuten ”hyvinvointi”, ”jaksaminen” tai ”tunnelma”? Entäpä ”tulos”, ”liikevaihto” tai ”kannattavuus”?
Meillä on hypoteesi, että strategiassa ei liikaa puhuta ihmisten hyvinvoinnista. Väitämme, että lähes kaikissa strategioissa tulos, liikevaihto ja kannattavuus sekä niiden johdannaiset saavat jopa useampia kymmeniä kertoja enemmän mainintoja kuin mikään hyvinvointiin liittyvä teema. Tämä korostuu pienemmillä toimijoilla, joissa hyvinvointi nähdään toisinaan enemmän kivana ekstrana tai asiana, joka ”kyllä tulee sieltä ihan omalla painollaan”.
Spoiler: ei muuten tule.
Hyvinvoiva työyhteisö ja vielä tarkemmin hyvinvoivat tiimit ovat ihan tutkimustenkin mukaan sellaisia, jotka myös performoivat työssään verrokkejaan paremmin. Jotkut tutkimukset jopa väittävät, että hyvinvoiva ihminen tuottaa jopa kaksinkertaisesti enemmän kuin ylistressaantunut ja väsynyt ”uomassa kulkija”.
No, millaisia ovat ne ihmeet, joita hyvinvoivat tiimit luovat? Oikein yksinkertaistettuna kyse on viidestä asiasta:
Parempi tuottavuus:
Hyvä fiilis auttaa pitämään katsetta pallossa eli fokusta enemmän tekemisessä, jolloin tyytyväisyys lisää myös yksilöiden aikaansaavuutta.
Sitoutuminen:
Hyvinvoiva työntekijä on myös tyytyväinen työntekijä, jolloin hän tekee työnsä mielellään ja hyvin, ja sitä kautta hän myös sitoutuu tiimiin ja taloon vahvemmin. Tämä puolestaan vahvistaa hyvää työnantajakuvaa.
Vähemmän stressiä:
Stressiä ei koskaan voi eikä oikeastaan kannatakaan eliminoida, sillä sopiva määrä stressiä on jopa hyvästä. Avain onkin siinä, että stressi ei pääse hyvinvoivalla ihmisellä kääntymään uupumukseksi – ja sen uupuneen työntekijän surullisen tarinan jokainen yhtään pidempään työelämässä ollut tietää jo ulkomuistista.
Innovointi:
Alati muuttuvassa maailmassa innovointi on avain onnistumiseen pitkällä aikavälillä. Innovaatio kuitenkin hiipuu kiireeseen ja ahdistukseen ihan kuten lopulta ihminen itsekin, kun taas puolestaan hyvä ja rento mieli suorastaan ylensyöttää positiivista innovointia.
Taloudellinen hyöty:
Yksinkertaista – hyvinvoiva työntekijä on vähemmän poissa ja tuottaa enemmän paikalla ollessaan. Euroiksihan se muuttuu ihan miten päin tahansa ajateltuna.
On siis ihan oikeutettua todeta, että investoimalla ihmisten hyvinvointiin investoit todellisuudessa parempaan tuloksentekokykyyn, joka taas muuttuu helposti kannattavuudeksi ja toki myös liikevaihdoksi – eli juuri niiksi asioiksi, joista strategiassa taas puhutaan.
Jos siis tässä vaiheessa koit pienen (tai ison) piston sydämessäsi, niin pysähdy hetkeksi ja mieti teidän strategiaanne. Ottaako se huomioon ihmisten hyvinvoinnin tuloksenteon mahdollistajana vai tuotetaanko sillä tulos ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella? Ei liene epäselvää, kumman me uskomme johtavan parempiin tuloksiin pitkällä aikavälillä.
Ja hei – muista, että pienillä teoilla voi saavuttaa isoja asioita. Älä suotta lähde siirtämään vuorta, vaan tunnista vaikka alkuun muutama keskeinen hyvinvointia nakertava asia ja ratkaise ne. Mieti samalla, miten nämä tarvittavat toimenpiteet pitäisi strategiaan kirjata, ettet ole taas vaikka lomakauden jälkeen sammuttamassa samankaltaisia tulipaloja uudestaan.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Hyvinvoivaa kesää kaikille!
